Sote-uudistus, rekisteritieto ja tietojohtaminen

THL:n ylilääkäri Antti Malmivaara kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissaan 14.8. rekisteritiedon merkityksestä sote-uudistuksessa. Rekisterit ovat hänen mukaansa ainoa tapa arvioida luotettavasti hoidon vaikuttavuutta ja laatua.

Suomessa yritettiin luoda yhtenäinen laaturekisterien järjestelmä 2000-luvun taitteessa. Aika ei kuitenkaan ollut tuolloin vielä kypsä. Rakkaat länsinaapurimme ovat sen sijaan olleet paljon valveutuneempia ja tehneet asiassa määrätietoista kehitystyötä jo vuosikausia.

Rekisteritietoa kertyy jo nyt lukuisiin tietovarantoihin. Sen kattavuus, ajantasaisuus, vertailukelpoisuus ja mitattavuus eivät kuitenkaan ole vaadittavalla tasolla muutamaa Malmivaaran mainitsemaa poikkeusta lukuun ottamatta. Osittain nykytilanteeseen ovat johtaneet lainsäädännön rajoitteet mutta ne ovat onneksi helpottumassa sote-tiedon toissijaiskäytön lakiuudistuksen myötä.

Malmivaara käsittelee rekisteriongelmaa lähinnä kliinisestä näkökulmasta. Se onkin toki tärkein potilaiden kannalta. Korkealaatuisen ajantasaisen tiedon tarve on kuitenkin ehdoton edellytys myös sote-uudistuksen hallinnollisen onnistumisen kannalta. Ilman tarkkaa tietoa uudistuksen vaikutukset ovat arvailujen varassa. Tarvitaan hyvää ja tehokasta tietojohtamista.

Tietojohtaminen voidaan jakaa kahteen ulottuvuuteen, tiedolla johtamiseen ja tiedon johtamiseen. Ensin mainittu tarkoittaa sitä, miten tiedon avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään toimintaa sekä mitä tämä edellyttää tietopohjalta. Jälkimmäinen puolestaan on tiedon itsensä johtamista sen synnystä tai keräämisestä aina johtamisen välineeksi jalostamiseen asti.

Tieto on luonnollisesti jo nyt korvaamaton sote-johtamisen ja kehittämisen perusta niin kliinisessä työssä, tutkimuksessa kuin hallinnossakin. Toissijaiskäytön helpottumisen myötä tieto tule hyödynnettäväksi monella muullakin alalla kuten opetuksessa, tuotekehityksessä ja innovoinnissa. Tehokkaan tiedolla johtamisen vaatimuksia tietopohjalle ei kuitenkaan ole pohdittu läheskään tarpeeksi. Seurauksena on yhtäältä reikäinen tietopohja ja toisaalta epäoleellisen tiedon ähky.

Tiedon johtamisen tila on paljon huonompi, kuten Malmivaaran kolumnistakin selvästi ilmenee. Sote-tieto on vielä kovin siiloutunutta, ja kokonaisvaltainen tiedon johtaminen on olematonta. Sote-uudistus on se kuuluisa tuhannen taalan tilaisuus korjata asia. Oikeansuuntaisia toimia onkin jo menossa esim. kaavailtaessa palveluiden järjestäjien tietovarastoja ja yhteistoiminta-alueiden tietoaltaita.

Malmivaaran esittämä haaste luoda Suomeen valtakunnallinen kliinisten rekisterien järjestelmä ja sen tiedon johtaminen on todella syytä ottaa vakavasti sote-uudistuksessa. Samalla on syytä laittaa kuntoon hallinnollinen tietojohtaminen. Me pyrimme omalta osaltamme avustamaan tässä työssä kehittämällä kokonaisvaltaista tietojohtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkalua.

Heräsikö kiinnostus? Kysy lisää!

17.8.2017 | Juha-Pekka Nenonen, Senior Advisor